Eduskuntavaaliehdokas
21.10.2018 on Etelä-Savon ylimääräisessä piirikokokouksessa on valittu eduskuntavaaliehdokkaaksi Pieksämäeltä MERVI ESKELINEN
Perussuomalaisten periaateohjelma 2018
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2018/10/periaateohjelma.pdf
Ano Turtiainen Pieksämän Torilla 16.6.2018 alkaen kl 9
Klikkaa ylläolevaa tekstiä niin saat lisätietoa.
Ano Turtiainen Pieksämäellä 16.6.20§8
AKTIIVIMALLI REILUKO?
AKTIIVIMALLI REILUKO?
Aktiivimalli puhuttaa. Alun alkujaan mallihan on kehitetty latvasta juuristoon-ajatuksella. Aktiivimalli vahvistaa käsitystä: ensin tehdään ja sitten ajatellaan. Puolustuskyvyttömiltä on helppo viedä “tuhkatkin pesästä.” Niin tässäkin asiassa. Onko oikein, että hallituksen huonon päätöksenteon seurauksena eri-ikäiset ilman työtä olevat syyllistetään vain saamattomaksi passiivisten joukoksi. Onko aktiivimalli vuoronumeron pyörittelyä työttömän käsissä työnvälityksen penkillä? Tai, että hän istuu kirjoittamassa ja lähettämässä työhakemuksia kaiket päivät. Joten herää kysymys, onko ilman työtä olevalla muuta elämää? Puhumattakaan ilmantyötä olevalle lankeavasta paperiviidakosta.
Kunnat ovat erilaisessa asemassa, mutta aktiivimalli on rakennettu samanlaisena koko Suomen työttömille. Aktiivimalli ei tue työllistämistä tasapuolisesti. Erityisesti niissä kunnissa, joissa on alhainen työllisyysprosentti.
Kun ilman työtä olevan hankkii aktiivisuutta, on tarkoituksen mukaista, ettei 4,6 prosentin vähennys toteudu. 4,6 prosenttia voi olla kannustuslisänä. 4,6 prosenttia on se osuus, joka otetaan pois työttömyysturvasta, mikäli työttömälle suunnatut aktiivimalliin liitetyt toimet eivät toteudu.
Aktiivimallia voisi kehittää seuraavilla tavoilla. Esimerkiksi työnhakuprosessi kartuttaa aktiivisuuskorttia ja siinä osana työnhaku ja mahdollinen työhaastattelu, joka työllistää tai ei. Ilman työtä oleva voi jalkautua eri firmoihin ja mahdollisesti työllistyä. Tätä toimintatapaa toteutetaan jo sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaali- ja terveysala on Pieksämäellä hyvin työllistävä. Työttömät voivat kartuttaa aktiivisuuskorttia toimimalla esimerkiksi eri-ikäisten yksinäisten kanssakulkijana. Työnantaja voi tarjota rekrytointipäiviä, jonka aikana ilman työtä olevat ja työnantaja kohtaavat. Työantajalla ja työntekijällä on mahdollisuus tutustua ja päivän aikana voi tapahtua perehdytystä. Työllistä-kaveri, toinen ilman työtä oleva mahdollistaa omilla aktiivisilla toimillaan muun alan työnhakijan työllistymistä.
Etelä-Savon alueella on maa- ja metsätalouden toimijoita ja ilman työtä olevat voisivat kartuttaa aktiivisuuskorttiaan työskentelemällä ohjatusti maa- ja metsätaloustoimijan kanssa esimerkiksi lammastalous ja metsäalalla. Näistäkin on mahdollisuus saada todistus ja työllistyä. Näin karttuu aktiivisuuskortti.
Aktiivisuuskortti on kortti, johon kirjautuu työnhakijan reaaliaikainen aktiivisuus työhaussa. Digitaalijärjestelmä mahdollistaa kortin käytön. Järjestelmä on nykydigitalisaationa erityisen helppo toteuttaa.
Työnhakijan työtiedot kirjautuvat aktiivirekisteriin, jota työnantajat voivat hyödyntää etsiessään työntekijöitä. Aktiivisuusrekisterin ylläpitäjänä toimii entinen työtön, jonka rekisteri on työllistänyt. Rekisterin ylläpitäjällä on käytössään chat-yhteys nopeaan yhteydenpitoon. Rekisteriin on kirjattu kaikki työnhakijan työtiedot, ilman palkkaakin sisältävät työtehtävät.
Aktiivimalliin liittyviä kehittämistoimia voisi laajentaa koko Etelä-Savon, mahdollisen tulevan maakunnan alueella.
Karin Karjalainen
Mervi Eskelinen
Pieksämäki
ARJEN KOORDINAATTORI APUNA PIEKSÄMÄEN PALVELUKARTTA
Arjen koordinaattorin apuna Pieksämäen palvelukartta
Pieksämäki on väestöpohjaltaan ikäihmisvoittoinen ja palveluiden tarve on useammalla muullakin asukasryhmällä suuri. Suuntaus on entisestään lisätä kotiin annettavia palveluita.
Suunnitelmalliset ja käytännönläheiset lähtökohdat, jotka vaikuttavat välittömästi asiakkaiden arkeen toimivat pilareina eri ikäryhmien hyvinvoinnille. Mielestämme Pieksämäen suureen palvelutarpeeseen ja pieksämäkeläisten hyvinvointipalvelujen arjen haasteisiin olisi apua ns. arjen koordinaattorista. Hän kartoittaisi kokonaisvaltaisesti kaikki Pieksämäellä olevat julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut. Hän koordinoisi myös yhteistyötä asukkaiden, kaupungin, yrittäjien, paikallisten yhdistysten ja kerhojen kanssa. Kun arki pitää sisällään monia asioita, on navigoitava ihmisten elinoloja, ympäristöä, palveluketjujen saatavuutta ja toimivuutta. Arjen koordinaattori olisi yksi innovatiivinen ja toimiva palveluratkaisu. Hänen toimillaan myös mahdolliset päällekkäiset toiminnot vähenisivät, mikä näkyisi säästyneinä henkilöstöresursseina.
Toteutuksessa olisi mukana helposti lähestyttävä toimipaikka. Toiminta tarjoaisi ohjausta, neuvontaa, keskustelua ja palveluja asukkaille lähiarjen asioissa. Pieksämäen kaupungin tulevaisuusajattelussa pidetään erityisenä haasteena ennaltaehkäiseviä ja varhaisessa vaiheessa kohdennettuja toimenpiteitä, joilla vaikutetaan lasten tulevaisuuteen. Arjen koordinaattori voisi toimia esimerkiksi erilaisissa kunnan hankkeissa yhteistyökumppanina. Kunnan alueella on hienosti toimivia hankkeita, jotka on kohdennettu lasten mm. sosiaali- ja terveyspalveluihin, järjestöihin, päivähoitoon ja kouluihin. Näemme arjen koordinaattorin tehtävien vaikutukset merkittävinä ennalta ehkäisevässä työssä ja lasten tulevaisuuden hyvinvoinnin ja eriarvoistumisen näkökulmasta.
Koulutustarpeita on lisännyt kasvava digitalisaatio. Se on löytänyt väylän asiakkaiden elämän eri osa-alueille. Erilaiset sähköiset palvelut vaativat taitoja. Esimerkiksi digitalisaatio-osaaminen mahdollistaa asiakkaiden sähköisten palveluiden käytön ja arjen koordinaattori voi toimia osallistavana toteuttajana.
Eri asiakasryhmissä, kuten esimerkiksi lapset, vanhemmat, nuoret, työssä käyvät/työttömät ja ikäihmiset voivat kokea yksinäisyyttä. Kokemukset siitä, mitä on yksinäisyys, ovat monimuotoisia ja usein puuttuminen henkilökohtaiseen yksinäisyyteen koetaan vaikeaksi. Yksinäisyys voi toisaalta olla voimavarana luovuutta tai toisessa ääripäässä musertavaa ahdistusta. Myös heidän apunaan arjen koordinaattori voi hienovaraisesti toimia.
Arjen koordinaattori on apuna esim. lapsiperheiden arjessa lasten sairastuessa, hankkiessa hoitoapua ja/tai järjestäessä lapsen käynnin terveydenhuollon piiriin, asiakkaiden elämänhallintaan liittyvissä tilanteissa ja harrastuksen pariin ohjauksessa.
Tässä esitetyt esimerkit ovat vain murto-osa arjen koordinaattorin tehtäväkuvasta ja tehtäväkuva hahmottuisi tarkemmin mahdollisen uuden soteuudistuksen myötä.
Mervi Eskelinen
Eskelinen2017@nullgmail.com
Karin Karjalainen
Kaarin.karjalainen@nulljippii.fi
UNOHTUUKO YKSILÖ?
UNOHTUUKO YKSILÖ?
Koko valtakunnantasolla on havaittavissa sosiaali- ja terveyspalveluiden pirstaloitumista ja yksilön mahdollisuutta vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Yksilö on haasteellisessa tilanteessa. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden hahmottaminen ja palvelun saaminen yksilöille on entisestään vaikeutumassa
Lapsiperheiden ja yksinhuoltajien tilanne Pieksämäen alueella on pitkään puhututtanut. Pieksämäen alueelle toivoisimme matalankynnyksen kohtaamispaikkaa yksinhuoltajille ja lapsiperheille. Pieksämäellä on tyhjillään olevia kiinteistöjä. Näitä tiloja voisi hyödyntää matalan kynnyksen kohtaamispaikkana.
Yksilön heikko taloudellinen tilanne ja muut elämän hyvinvointia vähentävät tekijät eriarvoistavat yksilöä. Tämä on herättänyt meissä kysymyksen, miten yksilönä tulee kuulluksi ja miten vaikuttaa Pieksämäen kehittämiseen?
Pieksämäellä on yleisesti heikohko työllisyystilanne. Poikkeuksena sosiaali- ja terveysala, jossa on hyvä työvoimakysyntä. On tärkeää turvata myös uusien kuntalaisten mahdollisuudet asua ja elää paikkakunnalla. Paljon puhuttu aktiivimalli ei toivotusti vaikuta Pieksämäellä. Tämä malli ei riittävästi huomioi yksilön aktiivisuutta työnhaussa. Yhtenä kehittämisideana on yksilön aktiivisuuden dokumentoituminen aktiivisuuskortin avulla.
Pieksämäen alueella on tunnetusti suuri määrä kotona asuvia ikääntyviä ja heidän hyvinvointinsa tulisi turvata. Haja-asutusalueella asuvien hyvinvointierojen ehkäisynä voisi olla esimerkiksi arjen koordinaattori. Koordinaattorin tehtävänä on kartoittaa ja järjestää ikääntyvän asumiseen, ympäristöön ja niihin liittyviä palveluita. Hänellä olisi monipuolinen ja kattava kuva Pieksämäen seudun eri sektoreiden palveluista ja hän verkostoituisi eri palveluiden tarjoajien kanssa. On tärkeää, että koordinaattorilla on ymmärrys yksityisyydensuojasta ja tietosuojasta. Nämä korostuvat tämän päivän yksilöasiakastyössä.
Yksilö ei unohdu, jos hän voi osallistua oman hyvinvointinsa edistämiseen. Kunnallisessa päätöksenteossa yksilöllä on vaikutusmahdollisuus valtuustoaloitteiden avulla. Otamme mielellään vastaan Pieksämäkeä kehittäviä näkökulmia.
Karin Karjalainen
kaarin.karjalainen@nulljippii.fi
Mervi Eskelinen
eskelinen2017@nullgmail.com
Pieksämäki mukana hakemassa valinnanvapaus pilottihankkeen rahoitusta Etelä-Savon maakuntaan
Pieksämäen kaupunki on hakenut valinnanvapauspilottiin hankerahaa yhdessä Essoten ja Sosterin kanssa. Valinnanvapaus pilotteihin valtion avustus haku päättyi 15.3. ja Etelä-Savo haki 15,5 milj € rahoitusta. Pilotissa ei edellytetä omarahoitusosuutta. Etelä-Savon pilottihakemuksessa kolmena sisältöosioina maakuntaan ovat sotekeskus, henkilökohtainen budjetti sekä asiakasseteli. Valmisteleva työskentely voi alkaa heti rahoituspäätösten ilmoitusten jälkeen, nämä on luvattu huhtikuun loppuun mennessä. Pilotit voi käynnistää laki esitysten tultua voimaan. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetoinnin pilotit jatkuvat vuoden 2019 loppuun ja sote-keskuspilotti vuoden 2020 loppuun saakka, jonka jälkeen ne siirtyvät tulevan maakunnan toiminnaksi.
Pilottien tarkoitus on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa jo ennen lain varsinaista voimaantuloa ja edesauttaa uudistuksen onnistumista. Suoran valinnan palvelujen pilotin tavoitteena on pilotoida valinnanvapauslain mukaisia palvelukokonaisuuksia, palveluntuottajien sopimus- ja korvausmalleja sekä tuottaa tietoa kaikkien maakuntien käyttöön valmistelua ja toimintaa varten. Asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin piloteissa tavoitteena on mallintaa palveluprosessi ja kehittää seurantajärjestelmää. Keskeinen pilotoinnin kohde on asiakkaan roolin kasvattaminen palveluista päättämisessä sekä palvelujen sisällön rakentamisessa asiakkaan tarpeita vastaavaksi.
Pieksämäen kaupungin perusturva on ollut mukana maakunnan yhteisessä valmistelussa aktiivisesti ja jatkaa valmistelua. Pilottirahoituksen saaminen vahvistaa valmistelun resursseja.
Tuija Haatainen
Sosiaali- ja terveystoimen johtaja
Pieksämäen kaupunki
Valinnanvapaus vastuuvalmistelija
Etelä-Savon maakunta
Essotella ja Sosterilla on yhteinen ymmärrys kirurgian työnjaosta
julkaistu 14.3.2018 | päivitetty 14.3.2018
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote ja Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sosteri ovat sopineet kirurgian työnjaon valmistelun linjauksista. Sairaanhoitopiirien toimielimien puheenjohtajat ja viranhaltijat ovat linjanneet, että ensisijaisena valmisteluvaihtoehtona on tekonivelkirurgian keskittäminen Savonlinnaan ja päivystys-, syöpä- ja muun pehmytosakirurgian keskittäminen vastaavasti Mikkeliin.
Savonlinnan ja Mikkelin keskussairaaloiden työnjako tehdään keskittämisasetuksen mukaisesti. Työnjaolla päivystykset turvataan molemmissa keskussairaaloissa. Samalla tavoitteena on, että maakunnan asukkaat tulevat hoidetuiksi mahdollisimman pitkälti oman maakunnan keskussairaaloissa, ja että samalla pystytään pitämään kustannukset kohtuullisella ja kilpailukykyisellä tasolla.
– Työnjako todellakin kannattaa. Ilman työnjakoa Mikkelistä siirtyisi suoraan 580 toimenpidettä maakunnan ulkopuolelle, ja Savonlinnasta vastaavasti 470. Tämän kustannusvaikutus olisi ainakin noin 10 miljoonaa euroa vuositasolla, kuntayhtymäjohtaja Panu Peitsaro Sosterista sanoo.
– Meillä on vain voitettavaa tässä asiassa. Jos yhteistyömalliin ei mentäisi, se vaikeuttaisi monin tavoin keskussairaaloiden toimintaa. Erityisen suuri huolen aihe olisi päivystysten toimivuus, kuntayhtymäjohtaja Risto Kortelainen Essotesta sanoo.
Sairaanhoitopiirien hallitukset tekevät päätökset työnjaosta sekä työnjaon toteuttamisen aikataulusta huhtikuussa. Samalla annetaan valmisteluohje muutoksen hallinnolliseen toteuttamiseen. Voimaan työnjako tulee syksyn aikana.
Kirurgian työnjaossa Savonlinnan keskussairaalaan keskitetään ennalta suunniteltua kirurgiaa, kuten tekonivelleikkauksia, joita ovat mm. lonkka- ja polvinivelproteesileikkaukset.
Mikkelin keskussairaalaan keskitetään päivystys-, syöpä ja muuta pehmytosakirurgiaa sekä selkäkirurgiaa. Pehmytosakirurgiaa ovat rintarauhaskirurgia ja paksusuolileikkaukset, kuten paksusuolisyövät. Mikkelissä synnytykset tarvitsevat tuekseen vahvan pehmytosakirurgian osaamisen.
– Nyt toteutettavat uudistukset vievät osaltaan eteenpäin myös maakunta- ja sote-uudistusta Etelä-Savon maakunnassa. Asiakkaan kannalta työnjaossa keskeistä on, että yhteyttä voi aina ottaa omaan, tuttuun terveydenhuollon yksikköön, joka ohjaa eteenpäin jatkohoitoon. Tavoitteena on rakentaa hyvä ja asiakaslähtöinen maakunnallinen malli, Kortelainen ja Peitsaro toteavat.
Lisätietoja
Panu Peitsaro, kuntayhtymäjohtaja Sosteri, p. 044 417 3333
Risto Kortelainen, kuntayhtymäjohtaja, Essote, p. 050 522 8677
OSALLISTU JA VAIKUTA PIEKSÄMÄEN KEHITTÄMISEEN
TEHDÄÄN YHDESSÄ OSALLISTUVA JA PAREMPI PIEKSÄMÄKI.
Arvoisa kuntalainen sinulla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Pieksämäen kehittämiseen.
Aktiivinen kuntalaistoiminta on matalan kynnyksen demokratiaa ja perusta hyvinvoiville ihmisille. Se on osallistumista, kuulemista ja äänen kanavoitumista päätöksentekoon.
Voit ehdottaa kehitettävää eri sektoreilta esimerkiksi: sosiaali- ja terveys, matkailu, yrittäminen, järjestöt jne. Voit laittaa kehittämisehdotuksesi sähköpostilla tai soittaa:
Karin Karjalainen
p.0401684850 kaarin.karjalainen@nulljippii.fi
Mervi Eskelinen
p.0404145591 eskelinen2017@nullgmail.com
Ehdotuksesi käsitellään luottamukseksellisesti Pieksämäen perussuomalaisten paikallisyhdistyksessä ja hyväksytyksi tulleet ehdotukset viedään eteenpäin valtuustoaloitteena.
KIITOS AKTIIVISUUDESTA
TORITAPAHTUMA
Tulossa toukokuun alussa. Asiasta lisää myöhemmin.
